Vanha foorumi

Takaisin

Gangs of New York

Yleinen keskustelu
Vader 4. maaliskuuta 2003 kello 21.01
Kirjoittaja Viesti
Vader linkki 4. maaliskuuta 2003 kello 21.01
Vader 4. maaliskuuta 2003 kello 21.01 linkki Kyseisen leffan kävin katsomassa sunnuntaina ja täytyy vain sanoa, että voi pojat! Leffalla kestoa lähes kolmetuntia, mutta pitkästyä ei ehtinyt, keskivaiheilla oli vähän taapertamista, mutta se unohtui nopeasti. Parasta antia olivat ehdottomasti joukkotappelukohtaukset, joista saa mielestäni mukavasti perspektiiviä RuneQuestinkin parjattuihin taistelusääntöihin. Runen säännöthän toimivat melko hyvin kaksintaistelutilanteissa ja miksei yksi-montaa-vastaankin -tilanteissa, mutta joukkotappeluissa ollaan ihan eri linjoilla. Taistelijajoukot vastapuolilla kenttää hampaisiin asti aseistautuneina, ja yhteisestä merkistä huutaen toisia päin, matkalla puolet hukkaavat jo aseensa ja kimppuun käydään nyrkein, hampain ja jaloin, ei siinä hirveästi auta ylivertaiset aseet ja taidot, kun tilaa ja aikaa ei todellakaan ole. Leffan ikärajoitus taitaa tosin rajata suuren osan tämän foorumin kirjoittajista potentiaalisten katsojien ulkopuolelle, mutta muille suosittelen lämpimästi, edes Leonardo di Caprio ei onnistu vesittämään elokuvaa, vaan tekee melkein miehentyön. Taakse ovat jääneet siloposkiajat. Muilta leffan nähneiltä kommentteja?
Guzmo linkki 5. maaliskuuta 2003 kello 19.00
Guzmo 5. maaliskuuta 2003 kello 19.00 linkki Leffa oli minulle todella suuri pettymys. Juoni oli niin yksinkertaista tuubaa, että petyin Scorserehen ison kerran. Koko leffan ajan odotin, että tuleeko tässä tapahtumaan mitään juonellista parannusta, mutta ei. Leonardo ja Diazi olivat aika tönkköjä ja epäuskottavia rooleissansa. Hyvinhän elokuva oli lavastettu ja kuvattu ynm, mutta muuten raina oli oscareita kahmivaa paatosta. Daniel Day-Lewis kyllä pelasti sen mitä nyt pelastettavissa oli. Ei se huono elokuva ollut, muttei mielestäni mikään erityinenkään.
Wildor linkki 6. maaliskuuta 2003 kello 7.43
Wildor 6. maaliskuuta 2003 kello 7.43 linkki Minusta Gangs of New York on todella hieno. Juoni on kyllä ihan hirvittävää tuubaa, kuten Guzmo jo sanoikin, mutta kuitenkin täytyy plussat antaa väkivallan kuvaamisesta. Siinä, jos missä oli raadollisia kuolemia. Esimerkiksi kohtaus, jossa seriffi teurastetaan. Juonihan elokuvassa on tämä: (enkä usko, että spoilaan kenellekään) Kersan ukko kuolee ja kersa kostaa. Onkos näitä nyt nähty ehkä pari liian monta? Eikä kostotapakaan ole mikään hieno, mutta puitteet ovat niin häkellyttävän kauniin rosoiset, että kyllä mieltä lämmitti katsoa se elokuva. Sama juttu on The Crowissa. Mölli nousee haudastaan kostamaan. Onko se huono juoni vai häh?! No on se, mutta The Crow on hyvä leffa myös, koska se on kiva kattella. Siis jälleen kerran visuaalisuus menee selkeästi juonen ohi.
Juhno linkki 6. maaliskuuta 2003 kello 21.41
Juhno 6. maaliskuuta 2003 kello 21.41 linkki Juuri tuosta syystä en enää paljon televisiota katso. En elokuvia enkä sarjoja. Kaikki on tullut nähtyä liian monta kertaa. Kyseistä elokuvaa en ole nähnyt... en ole edes KUULLUT moisesta. Pelkästään tämän pitäisi kertoa kuinka paljon seuraan mitä elokuvien saralla (sama koskee musiikkiteollisuutta(*kiroaa MTV:n*)) on tällä hetkellä pinnassa, suosittu.. eli "in". Väkivalta, näyttävyys ja näyttelijäsuoritukset tekevät elokuvasta kohtalaisen, ehkä jopa ihan "jees" -luokan rainan. Mutta ilman kunnon (koskettavaa, hauskaa, surullista.. genrestä riippuen) juonta elokuva on vain... ehkä juuri ja juuri keskitason ylittävä. Poikkeuksia lienee tässäkin. Esimerkiksi jotkut elokuvat ovat yksinkertaisesti niin päättömiä että ne ovat loistavia. Ja pelkästään se, että elokuvassa on di Caprio... se on melkein sama kuin ruokalaji (koulussa) jonka nimessä on "talon tapaan", "erikoinen" tai "hassun hulppeat" - Eli vältettävä, maksoi mitä maksoi.
Vader linkki 6. maaliskuuta 2003 kello 22.36
Vader 6. maaliskuuta 2003 kello 22.36 linkki Vähän kaunistelen ja selittelen sanomisiani, alun alkaen leffaan mennessäni olin valmis kuoppaamaan koko leffan vain ja ainoastaan Caprion vuoksi, eihän se mitään huippunäyttelyä suorittanut, mutta kaverille oli sentään saatu mutaa (ja verta) naamalle. Ylitti siis odotukseni. Daniel Day-Lewis taas lunasti hienosti odotukset. Ja juoni tosiaan on tuhansia kertoja nähty kostotarina mukaanlukien turha romanssi ja pettävät kaverit. Onko Hollywoodissa muuten joku sukupuolikiintiö, että joka leffassa on pakko olla naisia? Rotukiintiöstä olen kuullut, joten kai sukupuolikiintiökin sitten on... Diazilla kun ei leffassa ollut juuri kummempaa merkitystä. Kehuttu lavastus, puvustus ja kuvaus olivat kyllä loistavia, LotRin jälkeen näköjään uskalletaan verileffoihinkin sijoittaa rahaa, voisi vain kuvitella taistelut jossain ahtaissa studiolavasteissa... Hui! Ei siis mikään maailmanmullistajaklassikko, mutta oscareita tuolla voi saadakin, paljon samaa kuin Braveheartissa ja Ben-Hurissa, ainakin juoni on samasta puusta.
Diaidis linkki 13. maaliskuuta 2003 kello 0.55
Diaidis 13. maaliskuuta 2003 kello 0.55 linkki Noh, noh pojat säälikää DiCapriota sentään, ei ole hänen vika että mies näyttää pojalta tekisipä mitä tahansa. :) Tässä on hänen mahdollisuus nousta "isojen miesten" sekaan, kuten Mel Gibsonit ja kumppanit Bravehearttineen sekä Gladiaattorineen... --------SPOILER------ Pidin henk.koht. varsin mainiosta lopputaistelusta jossa pääpahis saa veistä kylkeen ja tylyn lopun. Vaihtelua kerrassaan. Siitä että juoni oli "kliseinen"? Mikä ei ole kliseistä Shakespearin jälkeen? (Ehkä X-Men) Kaikki nuo juonet ovat yhtä vanhoja, kuin aika ja ihmiskunta. Minusta oli mainiota, että pääroolissa oli DiCaprio, koska se toi vaihtelua. Eihän kaikki sankarit voi olla karskeja sänkipartoja, juoppumisen partaalla olevia ja muijan jättämiä sooloja. Lyhyesti, OMA mielipiteeni: Vallan mainio leffa, Caprio näytteli kivasti ja hei, tottakai leffassa täytyy olla nainen eihän se myisi ilman sitä! ;) Massat vaativat rakkausstoorin!