Vanha foorumi

Takaisin

Omat mystiset kohteet

Yleinen Glorantha-keskustelu
Tupew 17. kesäkuuta 2002 kello 11.27
Kirjoittaja Viesti
Tupew linkki 17. kesäkuuta 2002 kello 11.27
Tupew 17. kesäkuuta 2002 kello 11.27 linkki Tänne voitte pistää omat mystiset kohteet kuten kelluva saari ja Juggernaut.
Tupew linkki 17. kesäkuuta 2002 kello 11.35
Tupew 17. kesäkuuta 2002 kello 11.35 linkki Hopeametsä Hopeametsä sijaitsee lähellä lunarin impperiumia sinne on vaikea löytää.Siellä lehdet ja heinät ovat hopeisia (ne ovat vain hopean värisiä eivät hopeaa). Elukat ovat sellaisia kuin muissakin metsissä.Se minkä takia lehdet ja heinät ovat hopeisia syytä ei tiedetä. Tein tämän palstan että voisin käyttää asioita seikkailuissani. Asioissa ei tarvi olla päätä eikä häntää joten pistäkää tulemaan mystisiä juttuja.Voitte pistää tänne myös omia taikaesineitä.
Guzmo linkki 17. kesäkuuta 2002 kello 12.06
Guzmo 17. kesäkuuta 2002 kello 12.06 linkki Kivaa vastata omiin viesteihin! Käytä kuule muokkaus toimintaa jos haluat lisätä jotain viesteihisi ja lueppa yleiset säännöt+ohjeet foorumille kirjoittelemisesta.
Larppa linkki 21. tammikuuta 2003 kello 6.57
Larppa 21. tammikuuta 2003 kello 6.57 linkki Guzmo kirjoitti: [i:f51ca0bb9c]Kivaa vastata omiin viesteihin! [/i:f51ca0bb9c] Heh, :-D Meillä päin aloitetaan koko ajan uusia pelejä, saatta johtua pelaajista ja heidän huonoista väleistään. Niin ajattelmimme aloittaa jossain ihan ihka uudessa paikassa, josta ei olisi kovinkaan paljon tietoa ja se olisi tutkimaton suurimmaksi osaksi. Kohteena olisi Pamaltela ja siellä vielä tämä Tarien. Ei ole kovin paljoa tietoa tästä tullut, muut kuin jokunen sana tässä Gloranthan olennot ja salaisuudet kirjassa. Ja siellä vielä sanotaan, "Koska kukaan ulkopuolinen ei ole käynyt siellä sitten jumaltietäjien ajan", niin se saattaisi olla ihan kiva paikka seikkailla. Onko teistä kukaan nähnyt lisämateriaalia Tarienista tai Pamaltelasta ylipäänsä? Ja oletteko itse pelanneet siellä, ei Pamaltelassa vaan Tarienissa?
Karvajalka linkki 22. tammikuuta 2003 kello 20.09
Karvajalka 22. tammikuuta 2003 kello 20.09 linkki Kyhäsin oman saaren hihasta, koska peliä aloitettaessa ei ollut minkäänlaista karttaa saatavilla. Karttoja saatiin myöhemmin, mutta ei ole ollut tarpeellista muuttaa pelipaikkaa, vielä. Saaren sijaintia ei ole määritetty, mutta saarella asustaa puolituisia sekä örkkejä. Siksi ajattelin että saari voisi sijaita jossain syrjempänä, eikä häiritsisi muuta maailmaa. Pinta-ala on suuri mutta saarella on vain muutama (suur)kaupunki, paljon barbaareja sekä erilaisia vaeltavia heimoja. Vain yksi vapaamielinen kääpiökaivos, joka käy kauppaa mineraaleilla. Muita kääpiöitä ei ole näkynyt. Kapungit ovat rakennettu jonkin vanhan kadonneen kulttuurin perustalle, muurit ovat vanhat ja kaikenlaista kummallista tapahtuu ja vanhoja taikauskoja/ tarinoita riittää. Kaaos on alkanut saastuttaa tätä rauhallista saarta ja kukaan ei tiedä miksi, ikivanhoja pyhättöjä ja kivikasoja epäillään syyksi. Vesiliskoja sekä dragoliskoja oletetaan kaupunkien kantaisiksi, mutta asiaa on hankala todistaa koska vain ulkomuurit ovat pysyneet kunnossa. Paimentolaiset ovat löytäneet kummallisia luolarakennelmia, joihin peikot/peikkolaiset ja muut pimeän olennot ovat nyttemmin asettuneet. Hieman ikivanhaa metsää löytyy myös haltioille ja eläimille asuttaa, uuttakin metsikköä on runsaasti. Kiemurteleva joki halkaisee saaren alkaen jostain usvavuorten yläältä mahtavana vesiputouksena. Ihmisasutus on asettunut joen lähelle ja harvat tiet vievätkin näihin kyliin ja kaupunkeihin. Joki onkin tärkeimpiä kulkuväyliä niin tavaran kuin ihmisten kuljetukseen sekä tuottaa elannon monelle.Koko saarta en ole piirtänyt, koska ei ole vielä tarvinnut. Saarta ei koskaan kukaan kokonaan kartoittanut ja siksi vain asutetut seudut ovat ihmisillä tiedossa. Merireittejä on muutamiin pienempiin saariin tehty ja kauppa kukoistaa. Mikään imperiumi ei tämä ole mutta ihmisillä on oma kuningas ja jonkinlainen hallinto. Olkoon saaren nimi vaikka [b:600a2fb856]Kadonneen uskon saari[/b:600a2fb856]. Koko saari on suuri mysteeri ja unohduksissa, eikä siis tiedossa "oikeassa" maailmassa, ainakaan vielä. Ideoita ja parannuksia otetaan vastaan. Mikäli kysymyksiäkin herää vastaan mielelläni niihinkin.
epaz linkki 24. tammikuuta 2003 kello 13.37
epaz 24. tammikuuta 2003 kello 13.37 linkki Ehdotus: kehitä jokin syy örkkien olemassaololle. Miten ne sopivat saaren mytologiaan, mistä ne ovat peräisin? Mitä jumalia tai henkitraditioita ne palvovat? -Sampo YGMV ja silleen.
Karvajalka linkki 27. tammikuuta 2003 kello 21.48
Karvajalka 27. tammikuuta 2003 kello 21.48 linkki [b:e2fc14a4dd]epaz[/b:e2fc14a4dd] [quote:e2fc14a4dd]Ehdotus: kehitä jokin syy örkkien olemassaololle. Miten ne sopivat saaren mytologiaan, mistä ne ovat peräisin? Mitä jumalia tai henkitraditioita ne palvovat? [/quote:e2fc14a4dd] Kyllä on syy olemassaololle. Koetan luoda kaikille laittamilleni olennoille syyn olla saarella. Kehittelin historian örkeille sekä kulttuurin ja shamaani ajatus on vielä kehitteellä. Kirjoittelin pitkän rimpsun juttua, mutta se hävisi kun kone tilttas. Mikäli sinua todella kiinnosttaa voin kirjoittaa sen uudelleen tänne. Muuten en viitsi.
Karvajalka linkki 28. tammikuuta 2003 kello 17.58
Karvajalka 28. tammikuuta 2003 kello 17.58 linkki En oikein tiedä muiden rotujen taustaa paremmin, joten loin saarelle oman historian ja sovittelin örkitkin sinne. Örkit ovat muovautuneet saaren tapahtumien mukaan ja lunastavat siksi paikkansa saarella olemassaoloon. En halua kirjoittaa kuivaa historiaa vaan kerronkin tarinan. Tarkempaa tietoutta saapi mikäli jotakin oikeasti kiinnostaa. Nuuberin kansan tarina, niinkuin se örkeille kerrotaan. Risukko antoi vain pientä varjoa suojaksi kuumuutta vastaan. Ilma seisoi ja läkähdytti kaiken elävän. Hikinoro luikerteli Grrahhin paljasta selkää pitkin.Odotettiin ja läkähdyttiin. "Miksi emme jatka eteenpäin?" Grrahh tuhahti. Sokea örkki kääntyi Grrahhin suuntaan, jolloin puuriipukseen hankaavat luunpalat pitivät rahisevaa ääntä. "Veri virtaa sinussa vahvana?" "Pääset oppiini Grrahh." "Syy kysymykseesi on pitkä,poikani." "Siispä tunne sinua ennen kulkeneiden teot" Kuule sanani ja ole oppiva, sillä totuus on se jota minä kerron! Sormet juoksivat puuriipusta pitkinaiheuttaen käärmeen sihinältä kuulostavan äänen. Ovat vuoret syntyneet ja kuolleet, sillä katson monta aikaa menneeseen. Silloin kansani hallitsi tätä aluetta ja Brahuunin veri virtasi sakena. Shmaanit kutsuivat metsästysonnen sotureillemme ja hallitsimme laidunmaata kauemmas kuin ratsusi voisi sinua kantaa.Pyhät olivat yhtä ja Nuuberin kansa lisääntyi ja eli onnellisena.Nuuberit olivat ensimmäisiä ja taidoiltaan mahtavia. Heidän luunsa ovat jauhautuneet tomuksi ja tekonsa lähes unohtuneet.Ne olivat aikoja jotka ovat hyvä muistaa. Brahuun ohjasi kansaa kunniaan ja mahtavuuteen. Kärpäset pörräsivät örkin iholla, mutta se ta kuumuus ei enää haitannut. Grrahh kuunteli tarkkaavaisena, sillä näin suurta kunniaa ei monelle tarjottu, pyhät puhuivat vain harvoille ja päälikötkin hiljenivät heitä kuulemaan. Tuho. Opi, jotta ei koskaan enää. Saapui aika, jolloin kaksi kohtasivat. Aika, jolloin kansaamme koeteltiin.tulleet alkoivat sotaan vanhoja vastaan ja kaksi sotivat taivailla. Nuuberit olivat vahvoja ja heitä houkuteltiin mukaan. Koettelemuksessa oli turmiomme. Saimme vihan lahjan tai kirouksen ja kasa liittyi tulleiden rinnalle.Pyhät horjahtivat tieltä ja eivät olleet yhtä. Uuden pyhämme nimessä ryntäsimme taistoon.Taivas raivosi ja maalla taisteltiin monta kuunkiertoa. Vanhat vetäytyivät ja suuri oli kunnia uuden pyhämme nimessä.Vanhat tavat hävisivät ja Nuuberin kansa kuoli ja syuntyi, kuin käärme joka luo nahkansa. Pieni örkinpoikanen pidätti henkeään sillä vaahto pursusi sokean huulilta. Raskas hengitys oli ainoa ääni joka rikkoi paikallaan olevan ilman äänettömän tuskan. Petturuus. Kuin meren aallot saapui tuhon aika. Tulleet kohtasivat kohtalomme. Taistelukentille pyyhkäisi hyökyaalto ja uudet saapuivat. Tulleet kääntyivä ja pakenivat ja uudet teurastivat kansaamme säälimättä. Pyhä pakeni taivaalta ja petti lupauksensa. Silloin Brahuunin veri lähes sammui. Vain vähän vahvimpia selvisi pakoon. Uudet tulivat ja lunastivat palkintonsa. Ihmiset ottivat laidunmaamme, haltiat menivät metsiimme ja vuorille saapuivat peikot.Kansamme kärsi ja joutui vetäytymään aina vain kauemmaksi, sillä Brahuun oli kääntänyt meille selkämme.Siellä missä mikään ei halunnut elää, jouduimme me olla. Ravinnosta ja elämästä tuli meidän taisteleman hirviöiden kanssa.Vain vahvat säilyivät näissä karuissa paikoissa. Näissä paikoissa ei elänyt enää Nuuberin kansa vaan örkit.Tästä vastuussa on meidät pettänyt, Kaaos. Kaaosta sinun on iäti vihattava.Klaanillesi sinä kuulut ja ilman sitä olet sinä kuoleva. Sillä sinua on kaikki rodut vihaava ja niin on sinun heille myös tehtävä. Näitä aikoja sinä et kykene unohtamaan. Metallin kirskuna keskeytti sokean örkin huohotuksen. Nurmella Hgrrum Kouluttui urhojaan. Ääntä seuraava ruoskan läsähdys oli selvä merkki torjuntavirheestä. "Onko minun siis Hgrrumia pelveleman?" "EI! Etkö kuuntele, Klaanillesi sinun on kuuluman Grrahh!" Luisevat kädet kaivoivat kuivattuja sieniä vyöpussista. Grrahh, odotti hievahtamatta. Mussutuksen jälkeen sokea jatkoi: Brahuun katsoo kansaamme jälleen ja pyhämme ovat jälleen yhtä! Veri virtaa sakeana jälleen ja hyökkäämme vahvempana kuin koskaan. Aseemme olkoon voima ja viisaus ja Brhuum ohjatkoon polkuamme takaisin vanhoille maillemme.Pyhät ovat jo valinneet sakeaverisimmat johtamaan klaaneja ja aikamme on lähellä.Heikot ovat vallassamme ja vahvat ovat unohtaneet urotyömme ja mahtimme.Voimamme on oleva mahtava ja lukumäärämme murskaava, sillä ovat klaanit liittyneet yhteen ja shamaanit nähneet jo tien.Vanhojen raunioille olemme jälleen marssiva ja lunastava en mikä meille aikojen alusta jo kuului.Näinä aikoja tulet sinä olemaan, Grrahh! Mikäli pyhäksi mielit on sinun kohdattava Brahuun. Silloin sinä tulet kokemaan edeltäneitesi ajan, sillä näin Brahuun on meitä rankaiseva. Silmäsi on tuleva aukeamaan ja näkemää tai elämäsi on päättyvä.Näin on Brahuun määrännyt ja näin se on oleva. Sokea kävi levolle, sillä matkaa oli vielä paljon jäljellä. Örkinpoikanen mietti hetken, kunnes nukahti ajatuksiinsa risukon varjoon, puristaen kädessään puista riipusta. Hetki kului ja toinenkin, kunnes laski ilta. Örkkijoukko nousi ja vaelsi hiljaisena Kalmansuolle.
Larppa linkki 28. tammikuuta 2003 kello 18.12
Larppa 28. tammikuuta 2003 kello 18.12 linkki Hyvä Karvajalka! :-D Tämä teoria kelpaa loistavasti ainakin minulle ja tuntuu sopivan tuohon saareenkin. Ihan hyvin olet keksinyt ja tässä ei taida olla sitten mistään otettua juttua? No en tiedä, voisikos tuota soveltaa Gloranthan örkeille, mutta hyvä on silti tuo sinun. Pitäisi varmaan kelvata muillekkin vai?
Topi Hiski Viljami Salmi linkki 29. tammikuuta 2003 kello 22.01
Topi Hiski Viljami Salmi 29. tammikuuta 2003 kello 22.01 linkki Gloranthaanhan ei örkkejä helposti tule, mutta oli tosi kiva lukea tuo tarina. Oikein voi kuvitella kun örkit tulee vihaisina kostamaan vanhat vääryydet. Siis saarelle tuo sopii aivan loistavasti!