Vanha foorumi

Takaisin

Ruins of Glorantha

Yleinen Glorantha-keskustelu
Nysalor 27. marraskuuta 2008 kello 19.41
Kirjoittaja Viesti
Nysalor linkki 27. marraskuuta 2008 kello 19.41
Nysalor 27. marraskuuta 2008 kello 19.41 linkki Mongoosen kirja Ruins of Glorantha on ilmestynyt Fantasiapeleihin jo jokin aika sitten, ja ajattelin kirjoitella tänne foorumille muutaman sanan siitä. Kyseessä on tosiaan kirjaimellisesti rauniokirja, sillä opuksessa lähestytään Gloranthaa nimenomaan tarkastelemalla sen vanhoja raunioita. Noin 40 ensimmäisen sivun ajan käydään läpi omien raunioiden luomista Gloranthaan erilaisten raunioiden piireteiden kautta. Jos haluaa aivan satunnaisesti lähteä liikkeelle, niin voi heti aluksi heittä d20 ja katsoa, mihin elementtiin raunio on sidoksissa. Sen jälkeen voi määrittää, onko sen tärkein osa silta, kuoppa tai jotakin muuta, miltä ajalta rauniot ovat peräisin, mikä oli raunioiden tarkoitus, kuka paikan oli rakentanut (jumalista vaihtoehdot ovat pelorialaiset, orlanthilaiset tai muut), minkä tapahtuman rauniot ovat kokeneet, miksi ne ovat raunioituneet, jne. Määritteitä on runsaasti, ja jokainen vaihtoehto selostetaan vähintään yhden kappaleen mittaisella kuvauksella. Lopun kirjan tilan vie katsaus Gloranthan alueista, joista kerrotaan aluksi muutaman kappaleen verran yleistä tietoa, millaisia raunioita siellä on. Sen jälkeen annetaan tarkempi kuvaus muutamasta alueen raunioista, kuten Arkatin ajoilta peräisin olevista Kustrian katakombeista, spolilaisesta rauniolinnasta Hralspexista ja ogrekuninkaan valtaamasta kralorelalaisesta Chanh Hsain kaupungista. Kuvaukset ovat melko lyhyitä, mutta yleisosion jälkeen kuvataan muutamia raunioita yksityiskohtaisemmin karttoineen ja asukkaiden numerotietoineen. Sen kunnian saavat pamaltelalainen kylä Aruna Bol, ilmassa leijuva Astorwalin mystinen kaupunki, loskalmilainen Cholselin palatsi, Jrustelassa sijaitseva Svalwalin tuhoutunut satama, Weneliassa oleva Teratportin kaupunki, orlanthilainen linnoitus Missä kivet halkeavat, Peloriassa möllöttävä Isonenäkukkula, Praxin Tunnelikukkulat ja Patsaiden ylätasanko sekä Pyhän Thuciberin luostari määrittämättömässä paikassa Länsi-Gloranthaa. Kirjaan on kuulemma saatu idea Conan-roolipelin vastaavasta rauniokirjasta. Vaikka näkökulma on periaatteessa ihan mielenkiintoinen, kirja ei ansaitse kovin korkeaa arvosanaa. Erityisesti ensimmäiset 40 sivua ovat minusta melko hyödytöntä taulukkopommitusta, josta lienee eniten hyötyä, jos sattuu olemaan mielikuvitukseton pelinjohtaja, jonka täytyy vetäistä hihasta nopeasti raunioita, jotta pelaajahahmot voivat niitä koluta. Ehkä rauniogeneraattorin kuvauksessa on jotakin käyttökelpoistakin, jota voisi omissa peleissä hyödyntää, mutta kokonaisuutena anti on kehno. Selvästi parempi osa kirjasta ovat Gloranthassa sijaitsevat rauniot. Ne on edes yritetty saada luontevaksi osaksi Gloranthaa, ja onpa ainakin osa niistä tuttuja muualtakin, kuten Vithelassa sijaitseva Mokaton kaupunki. Paha vain, että esimerkiksi Mokatosta ei anneta minkäänlaista edes luonnosomaista karttaa, jonka avulla voisi paikkaa hahmottaa. Toisaalta lyhyet kuvaukset jättävät kyllä tilaa omalle mielikuvitukselle, jolloin pelinjohtaja voi kehittää perusidean ympärille oman näkemyksensä rauniosta. On silti sanottava, että olisi ollut parempi idea lähestyä Gloranthaa mieluummin vaikka laajemmin rakennusten kuin pelkkien raunioiden kautta. Ruins of Gloranthan laatinut Joshua Cole ei ole mikään Gloranthan osalta tunnettu nimi, eikä mies näytä kirjoittaneen Gloranthasta aikaisemmin mitään. Siihen nähden kirja on siedettävä, mutta jälki olisi ollut paljon parempaa, jos kirjoittaja olisi ollut kunnollinen Glorantha-tuntija. Vaikka ehkä kukaan Glorantha-tuntija ei olisi lähestynyt maailmaa noin yksiulotteisesta näkökulmasta. Varsin ansiokkaan Blood of Orlanth -kirjan kirjoittaja Gareth Hanrahan on antanut pienen panoksen opukseen, vaikka tarkemmin ei kerrota, mikä on hänen käsialaansa. Kirjan kuvitus ei ole mitenkään kamalan huonoa, joskaan sitä ei loisteliaaksikaan kehua. Odottelen tässä mielenkiinnolla Mongoosen tuoreinta kirjaa Ducks: Guide to the Durulz, joka taitaa kumma kyllä olla aivan ensimmäinen Gloranthan lähdekirja ankoista, lukuun ottamatta RuneQuestin Adventuresin muinaista numeroa, joka oli ankkojen erikoisnumero. Joku ehti jo kehumaan Mongoosen ankkakirjaa kansainvälisellä listalla, joten saapas nähdä, millainen se sitten todella on!
Bellad linkki 28. marraskuuta 2008 kello 18.46
Bellad 28. marraskuuta 2008 kello 18.46 linkki mielenkiintoista että ankoista taasen kirjoitellaan. Ehkäpä niiden vitsiarvoa pyritään vähentämään?
Ferron Säilänsärkijä linkki 28. joulukuuta 2008 kello 20.06
Ferron Säilänsärkijä 28. joulukuuta 2008 kello 20.06 linkki Mielenkiintoinen ja persoonallinen kirja. Tarttui käteeni tämän viikon tiistaina Tampereen fantasiapeleiltä. Hyviä kuvauksia elämästä ankkojen ja keettien pelaajille. Eikä vitsiäkään aina ollut unohdéttu...
Waylander linkki 18. toukokuuta 2009 kello 7.08
Waylander 18. toukokuuta 2009 kello 7.08 linkki Nysalor kirjoitti: "Erityisesti ensimmäiset 40 sivua ovat minusta melko hyödytöntä taulukkopommitusta, josta lienee eniten hyötyä, jos sattuu olemaan mielikuvitukseton pelinjohtaja, jonka täytyy vetäistä hihasta nopeasti raunioita" Ei kait sellaista olekaan kuin mielikuvitukseton PJ? ;) Mielestäni nopalla lennosta luodut rauniot luovat pikemminkin haastetta myös pelinjohtajalle, joka joutuu nopeasti pelipöydän ääressä säveltämään yksityiskohtia peliin ja ylipäätään sulauttamaan kokonaisuuden ympäristöön sopivaksi. Tietysti skenun kannalta tärkeitä kohtia voi olla hankala näin arpoa, mutta puhunkin vapaasta pelaamisesta ilman skenaario-kehystä.
Nysalor linkki 25. toukokuuta 2009 kello 6.53
Nysalor 25. toukokuuta 2009 kello 6.53 linkki Waylander: [i:d8a19ceb1b]Ei kait sellaista olekaan kuin mielikuvitukseton PJ?[/i:d8a19ceb1b] Sellaisistakin huhutaan, mutta Sogin yliopiston luokittelijat eivät ole vielä saaneet napattua sellaista epeliä tarkempaa luokittelututkimusta varten. ;) [i:d8a19ceb1b]Mielestäni nopalla lennosta luodut rauniot luovat pikemminkin haastetta myös pelinjohtajalle, joka joutuu nopeasti pelipöydän ääressä säveltämään yksityiskohtia peliin ja ylipäätään sulauttamaan kokonaisuuden ympäristöön sopivaksi. Tietysti skenun kannalta tärkeitä kohtia voi olla hankala näin arpoa, mutta puhunkin vapaasta pelaamisesta ilman skenaario-kehystä.[/i:d8a19ceb1b] Epäilemättä saa aikaan mielenkiintoisia ja mielikuvitusta venyttäviä luomuksia, kun heittelee rauniotaulukoista koneen elementtiin liittyvän ensimmäisen ajan hsunchenien akateemisiin tarkoituksiin rakennetun raunion, joka on kooltaan linnan luokkaa. :) Täytyy tosiaan sanoa, että minun makuuni ovat enemmän valmiiksi tai edes luonnosmaisesti kuvatut ideat paikoista kuin niiden satunnainen heittely taulukosta. Toki taulukoilla saa aikaan aika valtavan määrän raunioita, mutta en usko, että ainakaan omissa peleissäni olisi niin paljon käyttöä raunioille. Paljon kiinnostavampia ovat käytössä olevat asuinpaikat, joita lienee Gloranthassa paljon enemmän kuin raunioita.