|
Ferron Säilänsärkijä
9. elokuuta 2005 kello 0.16
linkki
|
Vähäiseltä vaikuttaa em. kultin kuvaus suomen kielisessä kulttikirjassa samoin Cult Compediumista ei sattunut kultti silmääni. Tarvitsisin hieman infoa. Millaista taikuutta omaa? Onko todellinen filosofismystinen jumaluus ym.
- Ferron
|
|
Spinosar
9. elokuuta 2005 kello 9.14
linkki
|
Dayzatar on niin korkea olento, että häntä ei tavoiteta palvonnalla.
[b:445aa3493b]
"Suuri pimeys ravisteli Glorantayta sellaisilla tavoilla, että maailmasta
tuli liian alhainen paikka Dayzatarin olla. Kun Yelm vajosi merten alle
ja Lorion kiipesi yli taivaiden kastellen kaiken verellään
- enää Dayzatar ei kestänyt alennusta.
Dayzatar nimesi alaisensa Polariksen taivaankannen kuninkaaksi.
Siten Dayzatar loi itselleen tyttären täydellisellä puhtaalla ajatuksella.
Ouranian, tyttärensä hän varusti puhtaalla valolla [i:445aa3493b]luxiiteilla[/i:445aa3493b] ja
antoi tälle tehtäväksi valtakuntansa hallitsemisen.
Niin Ouraniasta tuli Taivaan kuningatar. Ja Dayzatarin jättäessä
Glorantayn maailma vajosi suurempaan pimeyteen."
[/b:445aa3493b]
Dayzatarilla ei siis ole varsinaisesti kulttia, sillä hänen palvomisensa,
uhraamiset, rituaalit tms. eivät vastaavasti kostuta palvojia millään
tavalla. Dayzatar ei anna taikuutta, vaikka onkin valo taivaan takana.
Harva ihminen kiinnostuu jostakin joka ei kirveelläkään kiinnostu ihmisestä.
Silti on joitakin joita tyhjyys ja hiljaisuus puhuttelevat, jotka ottavat
jumalansa tavoittamattomuuden haasteena. He yrittävät sankarimatkaa
Totiseen Valoon ja heitä ohjastavat Inspiroivat Muusat.
HQ-termein, luonnehtisin, että Dayzatarilla ei ole kuin ainoastaan
discipleja - ja hekään eivät saavuta juuri minkäänlaista taikuutta.
Dayzatarin oppilapseksi pääseminen vaatii onnistuneen Heroquestin.
Noviisit - eivät saa YHTÄÄN minkäänlaista taikuutta.
(He lähinnä harjoittelevat sankarimatkaa varten)
Vasta jos joku saavuttaa Dayzatarin salaisuuden kaikkine normaaleine
vaatimuksineen (sidoksien, jotka eivät tee mitään loputonta opettelua
- ilman suoraa palautetta sidoksen soveltamisesta toimiiko se oikein),
korkeimman Valon Voimat aukeavat palvojassa.
[b:445aa3493b]
"Suuri pimeys ravisteli Glorantayta sellaisilla tavoilla, että maailmasta
tuli liian alhainen paikka Dayzatarin olla. Kun Yelm vajosi merten alle
ja Lorion kiipesi yli taivaiden kastellen kaiken verellään
-ei Dayzatar enää kestänyt alennusta.
Dayzatar nimesi alaisensa Polariksen taivaankannen kuninkaaksi.
Siten Dayzatar loi itselleen tyttären täydellisellä puhtaalla ajatuksella.
Ouranian, tyttärensä hän varusti puhtaalla valolla [i:445aa3493b]luxiiteilla[/i:445aa3493b] ja
antoi tälle tehtäväksi valtakuntansa hallitsemisen.
Dayzatar jätti maailman ja kohosi korkealle maailman yläpuolelle.
Glorantay lankesi pimeyteen. Dayzatar jäi yksin valoon."
[/b:445aa3493b]
Dayzatarin filosofia on lähellä solipsismia, [i:445aa3493b] sol ipse [/i:445aa3493b], yksin minä.
Siinä vain yksin itse on olemassa. Filosofia, joka voi olla rationaalisesti
kiehtova - sillä se ei oleta mitään ylimääräistä, muuta olemassaoloa,
mutta missä on inhimillisesti täysin mahdotonta kokea tai pidättäytyä.
Itse antaisin Dayzatarin valaistuneelle Hero Wars mysticismin Refuten. [size=9:445aa3493b]Ehdottomasti! [/size:445aa3493b]
Dara Happalaiset käyttävät ilmaisua dayzatarinen lähinnä sellaisista
henkilöistä, jotka ovat suunnattoman korkeassa kuumeessa, eivätkä
enää tiedosta maailmaa - tai palavat elävältä aurinkotulessa.
He katsovat tällaisen tilan olevan pyhä ja siunattu.
|
|
Marcus Maximus
9. elokuuta 2005 kello 11.24
linkki
|
*aplodeja*
10-
Erittäin hyvä, mutta vähän jäin vielä kaipaamaan yhtä lempimyyttiäni, sitä, jossa Lodril, Dayzatar ja Yelm laskeutuvat taivaista. Kyseinen myytti on muistettava kertoa aina kun on tilaisuus.
Kertoisin sen itse tässä, mutta ei ole asianmukaista lähdekirjallisuutta käsillä. Osaisin sen ulkoakin, en nyt ala mitään suullista kansanperinnettä viljelemään ettei mene väärin. Myytti on kiveen kaiverrettuna muistaakseni Yelmin kunniakkaassa uudelleenylösnousemuksessa, josta joku sen kaksi paragraafia voisi tänne käyttää. Se kun määrittää Dayzatarin aseman kosmoksessa erinomaisella tavalla.
|
|
Ferron Säilänsärkijä
9. elokuuta 2005 kello 17.32
linkki
|
Tyhjentävä vastaus...kiitos siitä.
Täytyypä alkaa pohtia...
Kunnioittaen,
Ferron
|
|
Spinosar
10. elokuuta 2005 kello 12.48
linkki
|
Vai niin, tässä haetaan iskevää loppunostatusta pitkähköstä ja kimuraisesta
Kolmen Veljen myytistä, neljästä veljeksestä Dayzatar, Arraz, Yelm, Lodril.
Myytti selittää osaltaan, miksi Yelm on puhtaampi olento korkeaa Dayzataria.
Ja typistyksessäänkin se on oiva esimerkki, miten myytit tuovat hyvin
konkreettisella tavalla kosmisuuden sosiaalisen järjestyksen piiriin.
[b:3daab5616b]
[u:3daab5616b]KOLME VELJEÄ (maailman jakaminen)[/u:3daab5616b]
Kun maailmankaikkeuden hallinta oli annettu Ylen Yksin Yelmin haltuun,
Kolme Hyvää Veljeä jakoivat maailman keskenään. Siihenastiedes olivat
he olemassaolleet vain taivaallisessa korkeudessa, eivätkä olleet jättäneet
luonnollista taivaallista valaistunutta tilaansa.
Ensin...
Dayzatar laskeutui hitaasti, kuin vanha mies kohti kylmää kylpyä.
Hän tuskin kuin kosketti isovarpaallaan taivaankannen alle, ja
hirvityksen kauhistukseksi huomasi siellä olevan ei-taivaan. Hän
sanoi sen olevan saastuttava ja epämuodostunut ja vetäytyi heti
kauas ja korkealle taivaalle, jossa hän pysytteli.
Sitten...
Yelm tuli maan päälle, ja missä hänen majesteettinsa kosketti maahan
maa muuttui paremmaksi. Tämä todisti, ettei maailma ollut epäpuhdas.
Yelm tarkasti maailman ja havaitsi, että se oli hänen ohjeidensa mukainen.
Maa, jota hän ensin käsitteli synnytti Harmonisen Dara Happan.
Viimein...
Lodril syöksyi maahan molemmin jaloin, sitten molemmin käsin. Sitten
hän oli siveetön ja rypi mudassa, hän tarttui kiinni, eikä pitänyt häpyä.
Hän kaivautui syvälle, ja tuli tietoiseksi alemmasta maailmasta, mutta
saastutti itse itsensä toimillaan.[/b:3daab5616b]
Kuinka Yelm ei saastunut maan kosketuksesta? Hänpä käytti sandaaleja.
Ja niin käyttää yhä tänä päivänä jokainen itseään kunnioittava yelmiitti.
Separaation Sandaalit! Älä ole [] !
|