Kun maailma luotiin, se taottiin, sanoo mostal,
vaan kasvuteoriaa ylistää aldryat.
Ihmisillä ei muisti piisaa,
vaikka paikalla olivatkin kun heistä haltiat luotiin.

Veijari aldryoille kuoleman antoi,
sen he kirveessä Piikkiin kantoi,
Taistelu sydämessä maan oli kovinkin hurja,
tuloskin maailmalle erityisen kurja.

Kivi räjähti päältä maan,
vei Kolme Vanhaa mukanaan,
Tempusta tästä olivat aldryat kauhussa,
varasti silloin Zorak Zoran kirveen naama naurussa.

Vaan oikein oli se kai riehujille,
että sitten kuolema seurasi Flamalille,
Nyt palasia tänne sataneita,
on siellä täällä muistuttamassa meitä.

Kirjoittaja: Bellad, Risto Salonen.