Kalikos \ KUUKAUDEN TARINA \ LOKAKUU 2002
Kalikos
Bolongon kivi
Pamaltelalainen myytti

Muinoin Vanhat jumalat kulkivat maan päällä ja loivat kaikkea ihmeellistä. Pamalt oli jumalien päällikkö, mutta hänellä oli useita neuvonantajia, joita hän kuunteli päätöksiä tehdessään. Eräs näistä neuvonantajista oli nimeltään Balumbasta, tulenkantaja ja Pamaltin vanhin kumppani, Vuortennostattaja, mahtava Maaisä. Balumbasta nostatti pian synnyttyään suunnattoman ja korkean vuoren suoraan maasta, ja sen päälle Pamalt kumppaneineen rakensi majansa. Tämä vuori on nimeltään Um.

Bolongo, heittiö ja murhaaja, katseli piilostaan kateellisena kaunista vuorta, jonka Balumbasta oli saanut aikaan. Bolongo kadehti suuresti sitä, mikä oli häneltä kielletty, koska hän ei suostunut tottelemaan Pamaltin käskyjä. Bolongo oli kuitenkin viekas, ja hän varasti salaa yhden kivistä, jotka olivat jääneet jäljelle Balumbastan luomistyöstä. Bolongon kädessä kivi kasvoi kieroon, ja sen oikeat ominaisuudet vääristyivät koskijansa himon ja kateuden vuoksi.

Niinpä Bolongo sitten astui Balumbastan eteen nöyristellen ja ylistäen lipevästi tämän luomaa vuorta. Balumbasta, vaikka oli suuri voimiltaan ja siksi häntä Vahvaksikin kutsuttiin, ei ollut järjenlahjoiltaan suuren suuri, joten hän luuli Bolongon vilpittömästi kehuvan vuortaan ja tuli siitä hyvälle mielelle. Kun Bolongo pyysi anovasti Balumbastaa kertomaan, oliko hänen löytämänsä kivi ehkä arvokas, Vuortennostattaja otti Bolongon ojentaman kiven avuliaana käteensä ja tarkasteli sitä. Hän kuitenkin pudisti sitten päätään ja kertoi Bolongolle, että kivi oli vain pelkkää luontijätettä eikä ollenkaan sen enempää kaunis kuin arvokaskaan.

Bolongo teeskenteli pettynyttä, mutta kiitteli Balumbastaa ylitsevuotavaisesti, kun tämä oli viitsinyt tehdä palveluksen onnettomalle, joka luuli kiveään arvokkaaksi. Balumbasta otti kohteliaisuudet vastaan tietämättä, että Bolongon himon ja kateuden kyllästämä kivi oli varastanut Balumbastan kykyä luoda vuoria. Sulkien kiven tiukasti kouraansa Bolongo poistui pää riippuen ja muka hyvin surullisena ja masentuneena, vaikka hän todellisuudessa tunsi salaa voitonriemua varastettuaan mahtavalta Vuortennostattajalta tämän salaista voimaa.

Bolongo suuntasi kauaksi pohjoiseen, jossa Pamaltin voima oli heikoimmillaan, ja keräsi matkalla seuralaisikseen pahantekijöitä ja muita epäilyttäviä ihmisiä, joiden päällikkö hän julisti olevansa. He kantoivat mukanaan Balumbastan luomisjätettä kasoittain ja pinosivat ne sitten keskellä viidakkoa. Sitten Bolongo otti kiven käteensä ja käytti Balumbastalta varastamaansa voimaa tehdäkseen kiviröykkiöstä vuoren. Koska Bolongolla ei ollut Balumbastan hyveitä vaan ainoastaan pahoja tunteita, vuoresta tuli kiero ja hirvittävä irvikuva kauniista Umista. Siinä missä Umin rinteillä saattoivat asua ihmiset ja jumalat, Bolongon vuori oli elinkelpoinen vain hirviöille ja hylkiöille. Bolongo oli kuitenkin ylpeä vuorestaan ja nimitti sen Bandakuksi.

Bolongo asettui asumaan Bandakulle vastenmielisine seuralaisinaan ja lähetti Pamaltin ja hänen väkensä kiusaksi ja vaivaksi niin pahoja henkiä kuin hirviöitäkin. Vaikka Bolongo oli saanut vuoren itselleen, hän kadehti kaikkea muutakin, mitä Pamaltilla ja hänen väellään oli. Bolongon loppumaton kateus ja katkeruus muita Vanhoja jumalia kohtaan sai Bandakun kiven vääristymään yhtä pahasti kuin sen kiven, jonka Bolongo oli ojentanut Balumbastalle. Bolongon katkeruutta ei helpottanut vähäkään se, että Pamalt kumppaneineen pystyi voittamaan kaikki vaikeudet.

Lopulta viisi todella mahtavaa ja äärimmäisen pahaa shamaania ryhtyi Bolongon laatimaan suunnitelmaan ja tappoi Kendamalarin, auringonjumalan. Tällä teolla he herättivät kammottavan Vovisiborin, Kävelevän saastan, joka heti ensimmäiseksi teokseen tappoi kutsujansa, loi sitten saastaisen hirviölauman ja lähti hyökkäykseen etelää kohti. Vovisibor kätyreineen aiheutti valtavaa tuhoa, ja häntä vastaan asettuneet jumalatkaan eivät pystyneet panemaan hänelle kampoihin.

Pamalt onnistui kuitenkin taistelemaan menestyksekkäästi hyökkääjää vastaan, mutta hänkään ei pystynyt suoraan kohtaamaan Kävelevää saastaa, joka ei kunnioittanut minkäänlaisten kilpailujen sääntöjä. Sen sijaan Pamalt houkutteli Vovisiborin pahan synnyinsijoille, Bandakun rinteille. Siellä hän kietoi kaulakorunsa pahan vuoren ympärille ja räjäytti koko vuoren ja sen mukana Kävelevän saastan. Näin Bolongon Bandakuun luonnottomalla tavalla vangitsemat osaset palasivat takaisin maailmaan, ja vuoren pahuus häipyi savuna ilmaan.

Valitettavasti aivan kaikki Bolongon kateuden kyllästämä kivi ei kadonnut maailmasta, vaan pieniä sirpaleita sitä sinkoutui räjähdyksessä ympäri maailmaa. Näihin kivensiruihin on varastoituneena samaa pahaa voimaa, jolla Bolongo varasti Balumbastalta hänen vuorenluontitaikuuttaan. Bolongon pahat kivet odottavat yhä vieläkin salaisissa paikoissaan löytäjää, jolta ne voisivat kosketuksesta varastaa taikavoimaa.

Kirjoittaja: Matti Järvinen
Kuva: Marko Saari


Muutettu 01.10.2002
(Matti Järvinen)

Uutiset 

Yhdistys 
Jäsenyys 
Tiedotus 
Säännöt 
Hallitus 

Toiminta 
Tapahtumat 
Foorumi 

Materiaali 
HeroQuest 
The Zin Letters 
Julkaisut 
Kuukauden tarina 
Käännöksiä 
Linkkejä 

Yhteystiedot 
Statistiikka 

[ tulostettava
[ English