Kalikos \ KUUKAUDEN TARINA \ KESÄKUU 2004, TARINA 2
Kalikos
Humathin synty

Kuuntele könsikäs! Minä en aio kutsua kultasuita kuulemaan sanojani. Minä pidän itse ajatukseni avarina. Pidän suuntia silmällä. Puhun kunniani kautta. Puhun Humaktin nimeen. Jos keskytät, saat iskun kartusta...

Kerron sinulle nyt tosia Umathin tarinan sisältä, joten kuuntele jässikkä! Kuljin tuossa kuoleman syntymäpäivänä niiden vaaraturpien turvavaaralle. Asettelin askeleeni Hulluhurtan vaarojen laelle ja Tähtitulen töyräiden alle. Niin pääsin sisälle heidän renkaaseensa ilman että sydänpronssi edes lämpeni.

Se vanha huuhkaja Bofrost ovela ilveinen. Hän tietää asioista, synnyistä syvistä. Tuonenpäivänä hän todella muistaa kuoleman syntymää. Umathin synty on Humathin synty. Humath - myrskyn soturihenki!

Humakt!
Sanatta syntyi / Suuresta kauhusta
hirmuisesta tuhoavasta.
Karttui sankarikunniasta
isosi urhoollisuudesta
eneni elonhenkoesta

Hurjan kumun saattamana,
kuurouttaen, kauhistavana:
kuin ukkonen onkalossa,
kuin sarvesta henkien.
"Kun ukkonsa tummuneet kasvot
vierivät vihassansa yltä vetten
parkkeerasi't pahassansa alle taivasten.
Ja ahneina päälle maankulmien
pystyttivät avaruuden."
Tuivertaen täytti Humath
maailman pauhuun ja pälveen!

Rauta isänsä irveestä
Viri luihin viiltävä
Erkani erosta / Uurtui ilmasta
Myrskyisän Umathin

Humath oli hampaassa, jonka Umath otti suustaan, ja josta Umath teki ensimmäisen puukon. Myrskynjumalan pitkäinen viha välähti niin liikkuvana, kieppuvana, että se puhkaisi taivaankuvun siististi ja suoraan, kuin nuoli voi puhkoa panssarin. Se valo on Humakt.

Tähdestä taivaanvahvuudessa, Myrskyportista, nousi Umathin ilma. Ukonjyry täytti maan ja taivaan välin ja valtavalla voimallaan liikutti nämä kaksi ikiajoiksi erilleen. Umathin tila - avaruus - myrskyilma oli ero ja emo, missä Humakt erkani isästään.

Humakt liittyi isänsä liikkeeseen, joka täytti ja muutti maailman Umathin lailla. Sauhuavan miekkansa myrsky myllersi tämän maailman läpeensä. Maailma oli valmis. Umath oli antanut sille elämän. Mutta maailma oli vankila, kunnes Humakt puhalsi kuoleman vapauden.

Se tuuli on Humath.

Tämä kerrataan Vaaranhaameen klaanissa tuonenpäivinä. Seitsemäs tuuli pitää tätä sisällään kun kuuden suunnan sisässä koetaan Umathin synty. Hyviä orlantheja!

Mutta heillä ei ole sitä, mitä me kuoleman kutsumat haluamme: syvää totuutta ja jalkatyöskentelyä.

Huomioita syntyrunoista

Kirjoittaja: Topi Pitkänen


Muutettu 01.01.1970
(Webmaster)

Uutiset 

Yhdistys 
Jäsenyys 
Tiedotus 
Säännöt 
Hallitus 

Toiminta 
Tapahtumat 
Foorumi 

Materiaali 
HeroQuest 
The Zin Letters 
Julkaisut 
Kuukauden tarina 
Käännöksiä 
Linkkejä 

Yhteystiedot 
Statistiikka 

[ tulostettava
[ English