Glorantha-foorumi

Kalikos – Suomen Glorantha-seura ry:n keskustelufoorumi
Tänään on 16.02.2019 01:09

Kaikki ajat ovat UTC + 3 tuntia




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 42 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2, 3  Seuraava
Kirjoittaja Viesti
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 14.05.2001 13:44 
Keitä ne on ne sankarit, sellaiset sankarimiehet jotka Punaisen Jumalattaren alas istuimeltaan suistaa... (vapaasti J. Karjalaista mukaillen...) :smile:

Elikkäpä siis, RQ:ssa usein puhutaan muinaisista sankareista, vapauttajista, pelastajista, et setera, et setera...

Mutta mikä on gloranthalaisen sankarin määritelmä? Mikä tekee tavallisesta tallukasta kuuluisan ja kaikkien ihaileman ja tunnustaman sankarin? Mitä urotekoja hänen on suoritettava? Onko hänen kuljettava jonkinlaista hyveiden tai urotekojen tietä???? Mikä saa manirialaisen maajussin painamaan päänsä maan tomuun sankarin edessä ja ajattelemaan "Näin jo ensi silmäyksellä hänen olevan sankari."?

Entä millaisia tulevat olemaan Sankarien sodan sankarit? Puolijumalia???!!! Kun puhutaan Sankarien sodasta, niin olis tosi mukavaa tietää että mikä on sankarin määritelmä ja rooli.


Ylös
  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 15.05.2001 03:08 
Minun Gloranthassani on moni kyllä jo kulkenut sankariulottuvuutta ristiin rastiin, mutta todelliseksi sankariksi on yltänyt vain aniharva, mutta on totta, että lyhin tie sankariksi Gloranthassa kulkee sankariulottuvuuden kautta sillä tällä tavoin voi heikompi ja niljakkaampikin yksilö "pakoittaa" jumalat ja yhteisönsä antamaan itselleen haluamansa statuksen. Huono puoli tässä on se, että myös pelaajien (peleissäni) viholliset ovat tehneet samoin, eli esim.: "hups nyt meidän koti klaanimme näyttää pitävän tota pahaa lunari noitaa johtajanaan ja on ruvennut hajoittaamaan kannibalimiä ja ihmisuhreja punaiselle kuulle".


Ylös
  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 15.05.2001 10:16 
Poissa
Ouroboros
Ouroboros

Liittynyt: 19.12.2001 03:00
Viestit: 3405
Paikkakunta: Helsinki
petteri79:
Ei sankarin mitta Gloranthassakaan ole hänen kykynsä, vaan tekonsa.

Totta. En tarkoittanutkaan, että kyvyt tekisivät sankarin, vaan ne ovat vain seurausta suoritetuista teoista. Tuskin kukaan ryhtyisi kulkemaan sankarien polkua, ellei siitä saisi jotakin konkreettista hyötyä itselleen ja/tai yhteisölleen. Toisaalta aivan kyvyttömän ihmisen on varmaankin vaikeaa suorittaa suuria tekoja.

newsalor:
Sankari voi kyllä olla yksinäinen susikin (Elric), mutta sitten pitänee olla muita avuja tai pikemminkin todisteita, eli pitäisi päästä vaikuttamaan maailman kehitykseen.

Vaikutus maailman kehitykseen voisi olla tosiaan myös hyvä määre sankarille. Silloin ketä tahansa noviisia, joka on seurannut sankarien polkua, ei voi nimittää sankariksi.

Karazamara:
Arkipäivän sankari voi olla kuka vaan, ja maailman äärilaitoja kyntäneet tutkimusmatkailijat ovat eittämättä kuuluisia, mutta kyllä ne kyvyt ja ominaisuudet ovat tietynlaisena merkkinä sankarista, olennosta, joka on mahdiltaan muiden maatiaisten yläpuolella.

Varmastikin maailman äärilaidoille asti yltäneet omaavat suuria voimia, sillä moinen matka ei ole aivan helppo. Kaipa Altinelassa, Luathelassa tai muissa kaukaisissa paikoissa käyneet harvat ihmiset ovat mahtavia yksilöitä tai sitten tavattoman onnekkaita. Mielenkiintoisena esimerkkinä on muuten Dormal, joka ilmeisesti juuri meriretkiensä ansiosta saavutti sankaruuden ja kaipa häntä voisi nykyään kutsua jopa jumalaksi. Silti luulisin, että Dormal oli alun perin tavallinen ihminen, joten Gloranthassa kaikki lienee mahdollista, vaikkei sattuisi olemaan jumalallista syntyperääkään.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 15.05.2001 13:15 
Hmm.. jokainen Gloranthalainen voi olla sankari. Sankarin määrittää joku yhteisö, joka haluaa antaa hänelle sankarin statuksen (vinkki: voisin vaikka olla teidä sankari...:smile: ) Ei Harrekkaan ole sankari kaikkien mielestä. Mitä tulee sankarin kykyihin niin niitähän voi olla mitä vain, vaikka maanviljely jos sikseen tulee. Ei sankarin mitta Gloranthassakaan ole hänen kykynsä, vaan tekonsa. Eli loppuyhteenvetona voisin paljastaa teille, että koko käsite on täysin subjektiivinen.


Ylös
  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 15.05.2001 13:28 
Poissa
Ouroboros
Ouroboros

Liittynyt: 19.12.2001 03:00
Viestit: 3405
Paikkakunta: Helsinki
Näkisin yhtenä tärkeänä sankarin kriteerinä sankarien polun kulkemisen. Usein kai sankari toistaa oman/omien jumalansa/jumaliensa tekoja, mutta saattaa onnistua keksimään jotakin uutta, kuten ainakin Arkatin sanotaan tehneen. Jumalaansa seuraavan sankarin on luonnollisesti noudatettava jumalansa ihanteita teoissaan ja hänellä lienee kannattajajoukko, joka tukee sankaria aktiivisesti.

Varmastikin sankarit saavat palkkioina erikoisia kykyjä ja voimia sekä mahtavia esineitä ja voimakkaita ystäviä tai liittolaisia. Sankari saa myös ehkä valtavat voimat, terävän älyn, henkistä voimaa, jne. Epäonnistumisesta on ilmeisesti seurauksena palkkioihin suhteutettuja menetyksiä.

Luulenpa, että Gloranthassa on paljon eritasoisia sankareita. Joku kylätason sankari ei varmastikaan ole mitään verrattuna Harrekiin, Argrathiin, Jar-Eeliin, Punaiseen Keisariin tai muihin todella koviin tyyppeihin. Kaipa jotkut sankarit ovat suorastaan jumalallista syntyperää tai heillä on todella suuria jumalallisia voimia, joten varmaankin heidät voisi laskea puolijumaliksi. Esimerkiksi Harrekilla on tunnetusti vallassaan Jääkarhujumala, jonka avulla hänellä lienee todella paljon voimaa. Tällaiset kaverit kun iskevät yhteen, niin luulisi tulevan todella pahaa jälkeä. <IMG SRC="/foorumi/images/smiles/icon_evil.gif">

No, tuossa hiukan alkuverryttelyä sankarien kriteereistä.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 15.05.2001 13:58 
Sankariulottuvuushan sisältää 3 tasoa, ylempi,alempi ja ulompi maailma. Nämä ovat paikkoja, joista ei kovin moni palaa, ja ne harvat palaavat tulevat eittämättä kuuluisiksi, vaikka olisivat sangen keskinkertaisia taapertajia.

Kuuluisuuden ja sankariuden välillä näyttäisi vallitsevan yhtäaikaa tasapaino ja epätasapaino. Sankari on kuuluisa teoistaan, mutta tittelin perusteella hänen olettaisi omaavan reilusti keskivertoa paremmat kyvyt niin aseissa kuin magiassakin. Tällaiset hahmothan saavuttavat yleensä maagisia ominaisuuksia, jotka esim. nostavat elinikää. Sen sijaan näitä ominaisuuksia omaamattomat ihmiset olisi kenties parempaa luokitella "kuuluisiksi."

Arkipäivän sankari voi olla kuka vaan, ja maailman äärilaitoja kyntäneet tutkimusmatkailijat ovat eittämättä kuuluisia, mutta kyllä ne kyvyt ja ominaisuudet ovat tietynlaisena merkkinä sankarista, olennosta, joka on mahdiltaan muiden maatiaisten yläpuolella.


Ylös
  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 15.05.2001 18:50 
Poissa
Kosminen lohikäärme
Kosminen lohikäärme
Avatar

Liittynyt: 20.12.2001 03:00
Viestit: 1854
Paikkakunta: Dorastor, Espoo
Nysalor jo aika hyvin määritteli sankarit.

Kylällä voi olla oma pikku-pikku sankarinsa, joka on puolustanut kylää urheasti ja sitten on todelliset sankarit kuten juuri Harrek. Nämä sitten yksinään vetävät jumalia turpaan ja nauravat vielä päälle.

Sankarien sodissa lopputuloksiin voivat kyllä vaikuttaa pienemmätkin sankarit. Eivät nämä todelliset tekijät pysty kaikkialla riehumaan (vaikka kirjoista sellaisen kuvan saakin).

Jotkut pääsevät sankareiksi voittamalla vaarallisia vihollisia (esim. lohikäärmeen) toiset taas yhdistämällä heimoja jne...


--------------

- Guzmo


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 15.05.2001 21:13 
Poissa
Jumalulottuvuuden vartija
Jumalulottuvuuden vartija
Avatar

Liittynyt: 27.01.2002 03:00
Viestit: 1220
Paikkakunta: Oulu
Harrek on niin kova sälli, että muidenkin, kuin hänen kaverustensa on täytynyt tunnustaa hänet ainakin antisankariksi. :smile:

Minun mielestäni sankariuteen kuuluu olennaisesti se, että nämä yhteisöt ovat sitä mieltä, että sankari on sankari. Sankari voi kyllä olla yksinäinen susikin (Elric), mutta sitten pitänee olla muita avuja tai pikemminkin todisteita, eli pitäisi päästä vaikuttamaan maailman kehitykseen.

Toinen tärkeä puoli on juuri tämä sankarin polku, eli tuonpuoleisen kanssa toimiminen. Siitä tulee miltei pakostakin sankarille sitten sitä voimaa/mahtia, jos vain käy hyvä mäihä, on tosi itselleen ja saa yhteisönsä tuen. Seshnelalaisille sotureille ja maatiasille tämä taitaa olla aika suurehko ongelma, mutta muissa kultuureissä tämä ai taida olla niin suuri este. Eikun voivathan hekin päästä pyhimyksiksi...


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 16.05.2001 07:04 
Poissa
Jumalulottuvuuden vartija
Jumalulottuvuuden vartija
Avatar

Liittynyt: 27.01.2002 03:00
Viestit: 1220
Paikkakunta: Oulu
"Sankarin polun kulkeminen" tarkoitti ainakin minun sanakirjassa henki-, jumal- ja lakiulottuvuuden tallaamista, eikä oikeastaan sen "sankariulottuvuuden", joka on epämääräinen raja noiden välissä.

Yksi ankariuden määre on tietenkin vielä se, että sankari palvotaan sankarina. Tämä on mainittu Thunder Rebelssisäkin.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 17.05.2001 01:36 
Poissa
Ouroboros
Ouroboros

Liittynyt: 19.12.2001 03:00
Viestit: 3405
Paikkakunta: Helsinki
"Sankarin polun kulkeminen" tarkoitti ainakin minun sanakirjassa henki-, jumal- ja lakiulottuvuuden tallaamista, eikä oikeastaan sen "sankariulottuvuuden", joka on epämääräinen raja noiden välissä.

Onko henkiulottuvuudessa vaeltaminenkin sankarien polun kulkemista? Jotenkin minä en miellä shamaanien henkienetsintämatkoja sankarien polun kulkemiseksi.

Yksi ankariuden määre on tietenkin vielä se, että sankari palvotaan sankarina. Tämä on mainittu Thunder Rebelssisäkin.

Luulisin kylläkin, että sankaritekoja voi suorittaa, vaikkei itseään palvottaisi. Tuskin kukaan palvoi Harrekiakaan, kun tämä tappoi Jääkarhujumalan, mikä ilmeisestikin oli sankariteko. Näkisin palvonnan pikemminkin sankarin kulttuurillisena tunnustuksena kuin ehdottomana kriteerinä. Ehkä palvonta on siten orlanthiyhteiskunnan oma sankaruuden normi?


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 18.05.2001 14:56 
Tässä keskustelussa on nyt yksi huonopuoli, sillä kukaan ei ole oikein määrittänyt mikä on sankari. No okei tämä on minun mielipiteeni (eli ei ole absoluuttinen totuus):
Sankareita ei ole, sillä jokainen Gloranthalainen on jonkun mielestä sankari, jolloin koko tämä (tyhmä) sankari käsite kumoutuu.


Ylös
  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 18.05.2001 17:59 
Poissa
Ouroboros
Ouroboros

Liittynyt: 19.12.2001 03:00
Viestit: 3405
Paikkakunta: Helsinki
Oikeastaan "sankarin polku" tulee luonnollisesti englanninkielisestä termistä heropath ja se tarkoittaa tietääkseni myyttejä/reittejä/tekoja/polkuja, jotka sankari on löytänyt/luonut.

Henkiulottuvuus ei vain tunnu kovin myyttiseltä. Tuskin sankari voi henkiulottuvuudessa seurata jumalansa tekoja ja päästä lähemmäksi häntä. Enpä tiedä sitten, onko kukaan saavuttanut sankaruutta pelkästään henkiulottuvuudessa seikkailemalla. Henkiulottuvuus taitaa kuitenkin olla tavallaan sisemmän maailman jatke.

Tämä ei tietenkään ole yleismaailmallisesti totta, eikä tämä tietenkään päde kuin harvoihin elollisiin sankareihin ja ei luonnollisesti ole orlanthienkaan keskuudessa mikään vaatimus sankariudelle, silloin kun se henki vielä pihisee.

Tuo kuulostaa jo paremmalta. Jokainen elävä sankari ei varmaan tosiaankaan luo omaa henkilökohtaista kulttiansa. Minäkin uskon, kuten mainitsit, että kuolleita tai muualle siirtyneitä sankareita palvotaan eläviä ahkerammin, vaikka muutamat elävätkin saavat palvontaa, mistä esimerkkinä vaikkapa Punainen Keisari.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 18.05.2001 18:36 
Poissa
Ouroboros
Ouroboros

Liittynyt: 19.12.2001 03:00
Viestit: 3405
Paikkakunta: Helsinki
newsalor:
Henkiulottuvuus ei ole sen enempää sisemmän maailman jatke, kuin jumal-ulottuvuuskaan.

Luullakseni henkiulottuvuus kuitenkin leijuu nimenomaan sisemmän maailman ympärillä, vaikkakin näkymättömänä. Sillä perusteella ajattelin sitä ikään kuin jatkeena sisemmälle maailmalle tai osana sitä. Enpä tiedä sitten, onko tämäkin asia muutettu.

Minun lähteestäni löytyy muuten seuraava maininta henkiulottuvuudesta: "joitakin fyysisiä vastaavuuksia esiintyy fyysisen ja henkisen tason välillä, mutta näiden kohtien ulkopuolella kaikki on piirteetöntä harmaata usvaa. Ainoat muodot epämääräisessä usvassa ovat siellä täällä asuvien henkien tai shamaanien muodostamia." Koska ruumiillisesti henkiulottuvuutta ei voi saavuttaa, tuskin siellä aistitkaan pelaavat. Kaipa henget näkyvät pikemminkin vain usvaisina mahtiauroina. Tosin varmasti shamaani tai muu pätevä henkilö osaa erottaa henkien tyypit niiden avulla.

petteri79:
Tässä keskustelussa on nyt yksi huonopuoli, sillä kukaan ei ole oikein määrittänyt mikä on sankari.

Minä ainakin yritän ajaa sankarilla takaa sellaista henkilöä, joka seuraa myyttejä, pääsee siten lähemmäksi jumalaansa ja saavuttaa muista kuolevaisista poikkeavia kykyjä/liittolaisia/esineitä/jne. En siis tarkoita pelkkiä suuria valloittajia tai oman elämänsä sankareita.

Jeps kyllä noi ulottuvuudet mielestäni alkaa olla ns. aika saman tasoisia. Vanhassa RQ:uusta kumminkin sai sellaisen käsityksen, että jumal-ulottuvuus (tai mikä "sankari"-ulottuvuus se nyt olikaan) on paljon kovempi paikka kuin henki vastaava, mutta näin ei enään taida olla (vai oliko koskaan?).

Minä olen saanut myös RuneQuest-materiaalista sellaisen käsityksen, että sankarimatka (HeroQuest) tehdään nimenomaan jumalulottuvuuteen. Juuri täällä uskoakseni sankari voi suorittaa myyttisiä tekoja ja lähetä sen kautta jumalaansa.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 18.05.2001 20:15 
Poissa
Jumalulottuvuuden vartija
Jumalulottuvuuden vartija
Avatar

Liittynyt: 27.01.2002 03:00
Viestit: 1220
Paikkakunta: Oulu
nysalor:
Onko henkiulottuvuudessa vaeltaminenkin sankarien polun kulkemista? Jotenkin minä en miellä shamaanien henkienetsintämatkoja sankarien polun kulkemiseksi.

No jossain mielessä kyllä, vaikka shamaaneille tuo taitaa olla liian arkista siihen, mutta vaarallinen shamaani-matka voi sitä shamaanillekkin olla. Jos taas ajatellaan jonkin heimon kaania, joka tekee matkan shamaaninsa opastuksella niin mikä ettei? Oikeastaan "sankarin polku" tulee luonnollisesti englanninkielisestä termistä heropath ja se tarkoittaa tietääkseni myyttejä/reittejä/tekoja/polkuja, jotka sankari on löytänyt/luonut. Näiden polkujen luominen/käyminen vaatii luonnollisesti tuonpuoleisen kanssa pelaamista, näkyipä tämä sitten matkana toiselle puolelle tai ikimuistoisena tekona riittien jälkeen. Sankaripolut ovat tuonpuoleisen karttoja. Tässä yhteydessä sankarin polku on selvästi yhteydessä tuonpuoleisten maailmojen kanssa.

nysalor:
Luulisin kylläkin, että sankaritekoja voi suorittaa, vaikkei itseään palvottaisi. Tuskin kukaan palvoi Harrekiakaan, kun tämä tappoi Jääkarhujumalan, mikä ilmeisestikin oli sankariteko. Näkisin palvonnan

Og.

Se, että palvonta on mielestäni yksi sankarin merkki ei tietenkään tarkoita, että sankareita ei voi olla olemassa ellei heitä palvota. Nyt vain sattuu olemaan niin, että Thunder Rebelssissä mainittiin, että sankareiden henget erotti muista kuolleiden hengistä siten, että niitä palvotaan. Eli niillä on paikka myyteissä. Ottaen huomioon, että esi-isät ovat suht. homogeeninen massa(jumal-ulottuvuuden kuolleet siis ), niin tämä ei kuulosta kovin kummalliselta. Sankari olisi siis se, joka muistetaan. Tämä ei tietenkään ole yleismaailmallisesti totta, eikä tämä tietenkään päde kuin harvoihin elollisiin sankareihin ja ei luonnollisesti ole orlanthienkaan keskuudessa mikään vaatimus sankariudelle, silloin kun se henki vielä pihisee.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 18.05.2001 21:02 
Poissa
Jumalulottuvuuden vartija
Jumalulottuvuuden vartija
Avatar

Liittynyt: 27.01.2002 03:00
Viestit: 1220
Paikkakunta: Oulu
Nysalor:
Henkiulottuvuus ei vain tunnu kovin myyttiseltä. Tuskin sankari voi henkiulottuvuudessa seurata jumalansa tekoja ja päästä lähemmäksi häntä. Enpä tiedä sitten, onko kukaan saavuttanut sankaruutta pelkästään henkiulottuvuudessa seikkailemalla. Henkiulottuvuus taitaa kuitenkin olla tavallaan sisemmän maailman jatke.

No mutta sitä se vain on animisten kulttuurien edustajille. Shamaanimatkoilla voi kohdata suuria henkiä ja oppia suuria totuuksia niiltä, tai tietenkin ne henget voi pakottaa/huijata palvelukseensa. Henkiulottuvuushan ei ole mikään usvainen astraaliulottuvuus, vaan hyvin visuaalinen paikka. Vaikka se saattaakin olla epävakaa, niin käsittääkseni alueiden erot huomaa selvästi ja henkiulottuvuudessakin on tunnistettavia alueita kuten metsiä jne., joten siellä voi aivan hyvin "seikkailla". Lisäksi henkiulottuvuus ei mielestäni ole niin kaaottinen paikka, kuin ensin voisi luulla. Kaaoksesta (hui) löytyy ennustettavuutta, joka näkyy tietyn tyyppisinä kohtaamisina, tietyllä polulla. Näinollen näennäisen satunnainen matkaaminen (jos sitä ei osaa siis hallita) saattaa olla vain tuntemattoman polun osanen. Ne, jotka eivät ole shamaaneja eivät osaa harmikseen valita polkua/polkuja, joille he joutuvat. Varsinkin, kun yhden paikan läpi kulkeva polku voi johtaakin yht'äkkiä toiselle polulle.

Kuvitteleppa vaikka Wahan kaani, jonka heimon shamaani ohjaa suurien rituaalitanssien läpi henkiulottuvuuteen. Hän ohjaa tämän polulle, joka johtaa hänet kohtaamaan heimon esi-isän, Suuren Sarvikuonon hengen... Myyttistä eikö totta. Ja kun kaani inkarnoi tuon hengen taistelussa inhoja Pavislaisia vastaan ja puskee muuriin reiän, niin teko alkaa tuntua sankarilliseltakin.

Henkiulottuvuus ei ole sen enempää sisemmän maailman jatke, kuin jumal-ulottuvuuskaan. Kts. www.glorantha.com/new/everything.html (The World is Made of Everything). Tuonpuoleisessa tehdyt teot näkyvät sisemmässä maailmassa ja myös jossain määrin päinvastoin. Aivan yhtälailla merkittävät teot tuonpuoleisessa ovat merkittäviä, kuin maallisemmat teot. Tuonpuoleisilla seikkailuilla on vaan sellainen taipumus, että sieltä tarttuu magiaa mukaan ja se rulaa Gloranthassa.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 18.05.2001 21:43 
Jeps kyllä noi ulottuvuudet mielestäni alkaa olla ns. aika saman tasoisia. Vanhassa RQ:uusta kumminkin sai sellaisen käsityksen, että jumal-ulottuvuus (tai mikä "sankari"-ulottuvuus se nyt olikaan) on paljon kovempi paikka kuin henki vastaava, mutta näin ei enään taida olla (vai oliko koskaan?).

Onko teidän peleissänne muuten paljon koluttu edellä mainittuja paikkoja..?


Ylös
  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 21.05.2001 18:36 
Poissa
Ouroboros
Ouroboros

Liittynyt: 19.12.2001 03:00
Viestit: 3405
Paikkakunta: Helsinki
Eikä jumal-ulottuvuuskin ole ns. sisemmänmaailman jatke... siis kyllähän sielläkin on samoja maamerkkejä kuin maallisessa ulottuvuudessa.

Ehkäpä, mutta henkiulottuvuuden sanotaan leijuvan sisemmän maailman ympärillä. Siitä tuli mieleeni tämä jatkeen käsite ja ajatus, että henkiulottuvuudella olisi jumalulottuvuutta kiinteämpi suhde sisempään maailmaan. No, ehkä olen väärässä tai Hero Warsin Glorantha on kovin erilainen kuin RuneQuestin.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 21.05.2001 20:55 
Eikä jumal-ulottuvuuskin ole ns. sisemmänmaailman jatke... siis kyllähän sielläkin on samoja maamerkkejä kuin maallisessa ulottuvuudessa.


Ylös
  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 21.05.2001 21:41 
hmm... sori toi viime viestini ensimmäinen sana pitäisi olla "eikö" eikä "eikä" toivottavasti selventää hieman ajatuksen juoksuani...? Nyt on varmaan hyvä aika mennä kahville...:smile:


Ylös
  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 22.05.2001 02:22 
Poissa
Ouroboros
Ouroboros

Liittynyt: 19.12.2001 03:00
Viestit: 3405
Paikkakunta: Helsinki
Nukkuessa ihmisen aistit eivät pelaa, mutta silti näemme, kuulemme ja tunnemme unissamme.

Näemmekö ja kuulemmeko tosiaan uniamme? Minä luulisin pikemminkin, että unet eivät ole aistimuksia, vaan aivojen tuotoksia. Gloranthassa unilla lienee hieman toisenlainen merkitys kuin meidän maailmassamme.

Oman maailmamme shamaanien shamaanimatkat (tripit olivat unenomaisia tiloja, miksei näin olisi Gloranthassakin?

En nyt menisi aivan samaistamaan näitä kahta asiaa. Gloranthan shamaanit luullakseni voivat kuitenkin matkata henkiulottuvuudessa haluamiinsa paikkoihin. Siinä mielessä henkiulottuvuus vaikuttaisi kuitenkin järjestelmällisemmältä kuin meidän maailmamme shamaanien aivoissa ilmenevät harhat. En usko, että meidän maailmamme shamaanit olisivat matkanneet minnekään muualle, mutta Gloranthassa he uskoakseni todella irtaannuttavat henkensä ruumiistaan.

Yhtä kaikki uskon vieläkin, että henkiulottuvuudessa voi nähdä paljon kaikenlaisia muotoja ja värejä, jotka ovat ehkä jossakin määrin unenomaisia. Ja nämä muodot ja värit ovat siis henkiulottuvuuden asukkaita ja kulkijoita. En usko ollenkaan, että henkiulottuvuus olisi samanlainen paikka kuin sisempi maailma. Sen sijaan siellä on varmasti paikkoja, joissa asuu erilaisia henkiolentoja. Kenties nämä paikat kytkeytyvät jotenkin myös sisempään maailmaan?

IMO RQ:n kuvaukset henkiulottuvuudesta olivat keskenkasvuisia tai sitten jonkinlaisia karkeita yleistyksiä.

Lähteenä oli muuten Genertela-pakkauksen Glorantha Kirja, jonka kirjoittajana on ollut myös Greg Stafford. Kenties kyseinen henkilö on taas myöhemmin muuttanut käsitystään siitä, millainen hänen luomansa maailma on. Samaisessa kirjassa mainitaan sankarimatkoja suoritettavan nimenomaan jumalulottuvuudessa.


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 42 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2, 3  Seuraava

Kaikki ajat ovat UTC + 3 tuntia


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi
Et voi lähettää liitetiedostoja.

Etsi tätä:
Hyppää:  
cron
POWERED_BY
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com